Hyvää huomenta Bryssel Aura Salla

Työpaikkoja välittävässä Eures-portaalissa on lähes 4,5 miljoonaa työpaikkaa auki Euroopassa. Harva vain tietää koko portaalin olemassa oloa. Sama ongelma on monissa EU-aloitteissa ja sääntelyssä sekä tämän kevään eurovaaleissa. Liian harva tietää niiden olemassa olosta. Oli ilo lukea, että 79 prosenttia suomalaisista harkitsee äänestävänsä tämän kevään eurovaaleissa. Tällä saataisi äänestysprosenttia nousemaan merkittävästi. Tosin vain harva tietää, että vaalit ovat tulossa. Tulevan kauden isot kysymykset, jotka nousevat myös tämän viikon podcastissa, tulevat todennäköisesti muotoutumaan EU:n kokonaisturvallisuuden, kilpailukyvyn ja ilmastonmuutoksen ympärille. Olennaista on nyt päästä ruotimaan näitä pintaa syvemmälle ja käydä läpi konkreettisia esityksiä, keinoja ja vaikutuksia.

Tämän viikon agendalla isosti Eurooppa-neuvoston kokous ja siihen annetut syötteet. Ensinnäkin, Kiinan järjestelmällinen toiminta EU-alueella vaarantaa EU:n kilpailukykyä ja talouden turvallisuutta. Kiina saa hallinnoltaan suunnitelmallisia valtiontukia ja käyttää tätä hyväkseen polkumyyden Euroopalle kriittisiä raakamateriaaleja sekä tuotteita vääristäen näin unionin markkinan toimintaa. Kiina muodostaa Euroopalle konkreettisen turvallisuusuhan, mikä on otettava vakavasti. Toiseksi, keskustelu puhtaasta siirtymästä pitäen teollisuus sekä työmarkkinaosapuolet tiiviisti mukana. Kolmanneksi, keskittyminen todellisten sisämarkkinoiden rakentamiseen sääntelyä purkamalla, harmonisoimalla ja yksinkertaistamalla.

Tasan kaksi kuukautta aikaa eurovaaleihin. Alkavan viikon suurimpana asiana parlamentissa on maahanmuuttopaketti ja Putinin propaganda sekä Venäjän vaikutusyritykset keskusteluun Euroopassa. Komissio saa ensimakua Enrico Lettan sisämarkkinoiden uudistamista koskevasta paketista ja valtiovarainiministerit tarkastelevat unionin talouden tilaa ja tulevaisuutta.
Turvallisuus, kilpailukyky ja EU:n globaalin roolin kasvattamiseen maailmanpolitiikan kriiseissä tulevat todennäköisesti olemaan kantavia teemoja tulevalla komission ja parlamentin kaudella. EU:n on kuitenkin onnistuttava myös uudistumaan sisäisesti, sillä epäyhtenäisyys on sen suurin heikkous kaikissa näissä kysymyksissä.

Euroopasta puuttuu edelleen toimiva pääomamarkkina. Paljon on tehty ja vielä tänä keväänä on tarkoituksena saada maaliin hyviä lisäyksiä, mutta EU-kansalainen törmää pääomien osalta jatkuvasti käytännön ongelmiin hankkiessaan asuntoa, kun toisessa maassa sijaitsevat kiinteistöt eivät käy takaukseksi, pankkitilejä ei voi avata tai arvopaperi- ja rahastosijoituksia tehdä ilman fyysistä osoitetta markkina-alueella. Olennaista on saada pääomat liikkumaan ihmisten mukana niin, että EU:n yhtenäisellä työssäkäyntialueella myös varallisuutta on helppo liikutella sekä sijoituksia ja investointeja tehdä saumattomasti. Meidän on saatava vauhtia ja volyymia pitkän aikavälin yksityisen sektorin riskirahoitukseen Euroopassa sekä mahdollistaa sijoitusten ja säästöjen liikkuminen kaikkialle unionissa.

Pureudutaan tällä viikolla tarkemmin EU:n tekoälyasetukseen ja sen vaikutuksiin. Asetus tuo eurooppalaisille kasvuvaiheessa oleville yrityksille lähinnä merkittävän määrän hallinnollista taakkaa. Suomen on digitalisaation kärkimaana oltava tarkkana asetuksen toimeenpanossa, jotta tekoälyalan yritysten hallinnollinen taakka voidaan pitää mahdollisimman kevyenä. Meidän kannattaa esimerkiksi perustaa varhain asetuksen edellyttämä sääntelyhiekkalaatikko, joka auttaa tekoälyjärjestelmien ja -mallien kehittäjiä täyttämään vaatimuksensa.

Viisi vuotta sitten tehtiin eurovaalikampanjaa isosti Järkevämpi EU -teemalla. Teema ei ole
vanhentunut mihinkään, vaan se on ajankohtaisempi kuin koskaan.

Tämän päivän jaksossa neljä ajankohtaista nostoa, joissa EU:n ja Suomen olisi tullut toimia järkevämmin EU:n päätöksenteossa, prosessissa tai vaikuttamisessa: juomavesidirektiivi, yritysvastuudirektiivi, standardiessentiaalipatentit ja pakkausjäteasetus. Kaikista on tulossa merkittävä lasku ja vaikutukset Suomelle. Osoitus jälleen siitä, miksi EU tulee tuntea paitsi sisältöjen, myös vaikuttamisen ja päätöksenteon osalta.

Siksi: #järkevämpiEU